torstai 18. huhtikuuta 2013

Kissain maailmassa monta on ihmeellistä asiaa...


Nyt kun yhteiseloa Tahvon ja Eemelin kanssa on takana kolmisen kuukautta (Ei muuten uskoisi, että vasta niin vähän. Tuntuu kuin ne olis aina asuneet luonani), on aika listata poikien omituisimmat tavat.

1. Tahvo ja muovipussit. Jos keittiön pöydälle jää leipäpussi tai esim. kauppakassi on vielä purkamatta keittiön lattialla, ilmaantuu Tahvo usein paikalle ja alkaa nuoleskella muovipussia. Olen kuullut samasta käyttäytymisestä jollain muullakin kissalla. Pussista tuskin kauheasti mitään haitallista irtoaa, mutta pyrin laittamaan pussit Tahvolta piiloon.

2. Eemeli ja suihku. Kun menen suihkuun tulee Eemeli lähes aina istuskelemaan vessanpöntön kannelle. Kun sammutan suihkun ja alan kuivaamaan itseäni, hyppää Eemeli märälle lattialle ja alkaa lipittää vettä lattialta (vaikka sillä on siis raikasta vettä keittiössä koko ajan saatavilla). Joskus, mm. tänään, se myös kellahtaa kyljelleen lattiakaivon päälle ja kiehnää itseään siinä (SIIS MÄRÄLLÄ LATTIALLA?!?).

3. Tahvo & Eemeli ja porkkanapussi. Ostan silloin tällöin naposteltavaksi valmiiksi kuorittuja pikkuporkkanoita. Muutamaan kertaan olen heittänyt pussin sängyn päälle aikeissa mennä löhöilemään ja katsomaan telkkaria porkkanoita napostellen. Eipä aikaakaan, kun pojat ovat hypänneet sängylle ja kieriskelevät aivan ekstaasissa porkkanapussin päällä, melkein kuin se sisältäisi kissanminttua. Millään muilla tuotteilla näin ei ole käynyt.

4. Tahvo ja ruokakuppi. Kun laitan pojille kosteaa ruokaa, laitan sen usein kaksiosaiseen kuppiin, josta molemmat saavat syötyä. Tahvo on aina ensimmäisenä kupilla ja aloittaa syömään. Kun Eemeli tulee paikalle ja on aloittamassa ruokailua, tunkee Tahvo päänsä kupin toiseen osaan ja alkaa syödä siitä. Tahvo-hyvä, SE ON SAMAA RUOKAA KUIN SIINÄ TOISESSA KUPISSA!

5. Tahvo ja veljen peseminen. Tahvo on ajoittain kovin innokas pesemään veljeään, Eemeli ei niin innokas, mutta joskus sekin tekee vastapalveluksen. Tässä ei ehkä mitään ihmeellistä, mutta…Mikä ihme saa kissan havahtumaan keskellä yötä täydestä unesta ja aloittamaan veljen turkin pesemisen? En tajua.

Tässä muutamia omituisuuksia. Varmasti muita tulee vielä ilmi vuosien varrella.

.

lauantai 6. huhtikuuta 2013

Kevättä ilmassa

Hetkeen ei ole blogiin tullut kirjoiteltua. Toisaalta siksi, että on ollut kiirettä ja toisaalta poikien suhteen ei ole ollut mitään erityistä, vaan arki on rullannut omalla painollaan.

Viime aikoina on vilske parvekkeen ovella lisääntynyt ja äänenpainoista on ehkä pääteltävissä että kevät on koittanut. Sen verran painokkaita vaatimuksia ulospääsystä on molemmilta tullut. Tahvokin on rohkaistunut tulemaan ulkoilemaan ja on itse asiassa viime kertoina aiheuttanut enemmän toimenpiteitä parvekkeella. Se kun on alkanut hinkuamaan kaiteelle, jopa veljeään enemmän. Onneksi se tottelee hyvin hätistelyä eikä toistaiseksi ole vielä kaiteelle asti päässyt. Itselläni on kovasti suunnittelu päällä sen suhteen, että saisin kesäksi parvekkeen suojattua verkolla tms. Hankalaksi tilanteen tekee se, että parvekkeella on kolme seinustaa avoimena ja se on muutenkin aika iso. Ja toisaalta koko parvekkeen peittäminen verkolla ei oikein houkuttelisi. Toisaalta muulla tapaa parveketta ei taida täysin kissaturvalliseksi saada. Lasitus olisi tietysti ihanteellinen ratkaisu, mutta siihen ei vuokranantajani Helsingin kaupunki ole suostunut. Ja kun vuokrasopimukseni on tällä hetkellä määräaikainen, ei oikein omaakaan rahaa haluaisi lasituksenn laittaa.

Kuva: Ville Kivimäki.
Tahvo ja Eemeli saivat uuden lapsikaverin jokin aika sitten, kun veljeni oli poikansa kanssa kylässä. Veikko-poika (kohta 4-v.) tykästyi kovasti poikiin ja taisivat pojatkin tykätä Veikosta, hän kun osasi niin mallikkaasti heitä silittää. Ja taisivat ottaa osaa Veikon leikkeihinkin. Ainakin eräässä vaiheessa Veikko ajeli leikkiautoilla matolla ja toinen kissoista istui keskellä mattoa tarkasti seuraamassa. Vielä ei ihan oppinut Veikko veljeksiä erottamaan toisistaan, vaan kyseli moneen kertaan "Kumpi kisu tämä on?". Tahvo ja Eemeli on molemmat onneksi rauhallisia ja sopivat siksi saman katon alle lapsen kanssa. Toivottavasti kesällä pojat tapaavat Veikon pikkusiskon Eevankin.